keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Shiotani Naoyoshi - muutakin kuin Psycho Pass


Syy postaukseen oli se, että haluan suositella ihmisiä katsomaan Shiotania Psycho Passia pidemmälle. Miehestä löytyy paljon muutakin ja mitä pidemmälle tämä on urallaan mennyt sitä voimakkaammin miehen kyky toteuttaa visiotaan näkyy. Shiotani on yksi niistä harvoista ohjaajista joiden kyky myös ymmärtää visuaalien narratiivisuutta näkyy selkeästi lähes missä tahansa mihin mies koskee. Sanotaan nyt vaikka, että tämän on tarkoitus rohkaista ihmisiä lähtemään kunniavierasohjelmaan. Kunniavieraan tuotantoon on helppo - ja siihen kannattaakin tutustua Hottarake no Shima elokuvan ja 2-jaksoisen Tokyo Marble Chocolate OVAn kautta.

Shiotani Naoyoshi on 38-vuotias ohjaaja-animaattori, jonka merkittävimpiin töihin lukeutuvat muun muassa Psycho Passin ohjaus, jakso-ohjaajana hääriminen Production I.G:n sarjoissa, Hottarake no Shima -elokuvassa työskentely ja oma debyyttiohjaustyö kansainvälisesti palkitussa Tokyo Marble Chocolate OVA:ssa.

Shiotani on kasvanut nuoruutensa taidemaalausten lähettyvillä, sillä hänen isänsä oli ammattilais taidemaalari. Miehen taideorientoituneisuus selkeästi välittyy monissa hänen töissään. Nuoruudessaan Shiotani on katsellut muun muassa Ghibli-elokuvia, Patlaboria ja Nadia Secret of the Blue Wateria. Sysäyksen uralleen mies sai katsottuaan Wings of Honneamisen, minkä tarkasti suunniteltu maailmanrakennus upeine taustoineen sekä kuvan ja tarinan uskomaton yhdistelmä tekivät vaikutuksen tulevaan ohjaaja-animaattoriin. Kulttuuri-ihmisenä Shiotani nauttii myös länsimaalaisesta animaatiosta mainiten pitäneensä René Lalouxin allegorisesta ja yhteiskuntakriittisestä mestariteoksesta Fantastic Planetista vuodelta 1974. Lisäksi nuori mies oli ennen animetyöuraansa innostunut myös jidaigeki-teoksista.

Shiotani on kertonut kunnioittavansa ohjaaja Kamiyama Kenjiä (Seirei no Moribito, Ghost in the Shell Stand Alone Complex) ja oli erityisen vaikuttunut tämän ohjaamasta Higashi no Edenistä. Myös moni muu noitaminA-sarja on tehnyt mieheen vaikutuksen kuten Nodame Cantabile, Ayakashi, Honey and Clover, mutta erityisen vaikutuksen jättivät Tokyo Magnitude 8.0 ja Eden, sillä ne olivat anime originaaleja.



Blood+ 3. opening


Shiotanin ensimmäinen ohjaustyö oli suunnitella Blood+:n kolmas opening-video Uverworldin biisille. Tuottaja Omatsu Yutaka pyysi Shiotania ohjaamaan openingin, koska veteraanin sijaan studion halusi hyödyntää yhtä nuoremmista työntekijöistään. Häntä pyydettiin luomaan jotain tavallisesta poikkeavaa. Lopputuloksen huomioonottaen, kenellekkään ei liene yllätys, että hän tulisi pian saamaan lisää ohjaustyötarjouksia.

Arkkitehti-taitelija Friedsenreich Hundertfasserin piirros
Shiotani on kuluttanut paljon aikaa miettiäkseen väritystä, hahmojen asentoja ja sijoittamista kuhunkin leikkaukseen. Hän halusi että opening saisi välitettyä lisätietoa hahmojen välisistä suhteista ja asenteista.  Shiotani sai mukaan openingin tekoon taustataiteen veteraanin ja Kobayashi Productionsin perustajan Kobayashi Shichiron (Cagliostron linna, Revolutionary Girl Utena), joka oli työskennellyt aiemmin I.G:n projekteista muun muassa. Otogizoushissa. Openingista näkee miten impressionismi ja omaperäinen modernisti Friedensreich Hundertfasserin ihailu on vaikuttanut openingin tyyliin sekä väreihin. Hahmot ovat pelkistetty valkoisiin, mustiin tai harmaisiin väreihin ja värimaailman pääpaino on taustoissa sekä tavaroissa.

Värikäs ja kirkas 3DCGI tuo myös mielenkiintoista varianssia värikynämaisesti väritettyihin taustoihin ja pintoihin. Erääksi opening-videon menestyksen syyksi Shiotani nostaa sen miten kaikki tuotannon osa-alueet tehtiin I.G:n omien tilojen sisällä. Tämä mahdollisti jatkuvan kommunikaation jo työn aikana.



Tokyo Marble Chocolate
 

Shiotani päätyi Tokyo Marble Chocolaten pariin kun tuottaja Nakatake Tetsuya pyysi tätä ohjaamaan Production I.G:n ja musiikkiyhtiö BMG Japanin yhteisprojektin molempien yhtiöiden 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Nakatake oli tuottaja, joka oli pyytänyt Shiotanin mukaan ohjaamaan Le Chevalier d'Eonissa jakson 18:sta. Oletettavasti jakso-ohjaaja debytantti teki hyvää työtä, sillä animealalla ei normaalisti jaeta uusille kavereille omia projekteja heti ensimmäisen jakso-ohjauksen jälkeen. Toisaalta Production I.G on yksi niistä studioista, joissa perinteisesti on nopeasti jaettu vastuuta myös nuoremmille työntekijöille.

Kuvaus henkisestä ahdistuksesta. 1900-luvun taitteen
taidesuuntausten vaikutus kuvitukseen.
BMG Japanin ollessa mukana näin voimakkaasti tuotannossa on selvää, että heidän musiikkinsa on tärkeä osa OVA-projektia. Tokyo Marblessa kappaleet "Zenryoku Shounen" ja "Mata Aimashou" pyrkivät Shiotanin mukaan kuvaamaan molempien hahmojen tunne-elämää ja persoonaa. Saadakseen tämän eron selkeästi esiin hän pyysi miespuolista animaatio-ohjaajaa valvomaan Zenryoku Shounenin aikana soivaa animaatiota ja naispuolisen sakkanin vastaavasti valvomaan ensimmäisen OVAn loppubiisiä. Ideatasolla varsin hieno ajatus, mutten ole täysin vakuuttunut näkyykö valinta kohtausten lopputuloksessa.
 
 
Shiotanin varhainen ohjaustyyli näkyy selkeästi Tokyo Marble Chocolatessa. Teoksessa on paljon erilaisia kuvakulmia, jotka on kuitenkin mietitty myös animaation kannalta miellyttävästi toteutettaviksi. Hänen kiintymyksensä modernistisen maalaustaiteeseen näkyy myös teoksessa aika-ajoin vahvoissa ja surrealistissa linjoissa sekä maailman toimivuudessa. Teosta ei ainakaan haittaa, että siinä voi aika ajoin huomata Blood+:n openingissakin mukana olleen ja tässäkin teoksessa taidepuolesta vastanneen legendaarisen Kobayashin kädenjäljen.


Le Chevalier d'Eon (jakso 18)

Klippi on Shiotanin jakson alusta ja sen on animoinut hänen mentorinsa Kise Kazuchika.

Jakso 18 oli Shiotanin ensimmäinen jakso-ohjaus työ missä tämä teki sekä kuvakäsikirjoituksen että jakso-ohjauksen alusta loppuun. Kazuchika Kisen alaisuudessa olleelta Production I.G:n kakkos osastolta karannut Shiotani sai sarjan käsikirjoituksen luettuaan ohjaaja Furuhashilta vapaat kädet toteuttaa haluamaansa. On vaikea uskoa Shiotanin olleen ensimmäistä kertaa jakso-ohjaamassa, sillä hänen jaksostaan on erittäin helppo huomata kuinka paljon ajatusta ja pohdintaa kuvakulmien valintaan ja leikkauksiin on laitettu. Shiotani selkeästi kuluttaa paljon aikaa miettiäkseen miten saa parhaiten korostettua oikeita kohtauksia ja millä tavalla kuvata dialogia mielenkiintoisesti. Hän mainitsee mm. käyttäneensä jaksossa vain vähän taustamusiikkia saadakseen kuvattua loppukohtauksen entistä vaikuttavammaksi.

Shiotani myös mainitsee ottaneensa vaikutteita elokuvaohjaaja Ichikawa Konilta (mm. Tokion olympialaiset '1965', Matatabi '1973'). Ichikawa itse oli erittäin monipuolinen ja hänen työnsä poikkesivat toisistaan niin ohjauksen kuin tematiikankin kannalta. Ehkä Shiotani tarkoitti vaikutteiden ottamisella inspiraatiota tai sitten Le Chevalier-jaksossa näkyvää allegorisuutta ja kotimaansa kuvaamista. Le Chevalier d'Eonissa Shiotani pyrkii esittämään asiat tasapainoisesti kaikkien hahmojen kannalta, mikä on eräs merkki siitä miten hän ymmärtää sarjan loppupuolen tapahtumien merkityksen ja pohjustustarpeen.


Psycho Pass


Shiotani toimi Psycho Passissa ohjaajana, jakso-ohjaajana, osallistui kuvakäsikirjoituseen, toimi animaattorina ja piirteli erilaisia lay-outteja. Hän pääsi mukaan projektiin vasta tuotannon käynnistymisen jälkeen, sillä hän oli tuottamassa Blood-C -elokuvassa. Psycho Pass on ylivoimaisesti Shiotanin merkittävin ansio ja hän on omalla panoksellaan vaikuttanut merkittävästi sarjan upeuteen.

Eräs Shiotanin kaikkia töitä yhdistävä piirre on hänen ymmärryksensä anmen kokonaisvaltaisuudesta. Hän osaa kuvakäsikirjoitusvaiheessa yhdistää visuaalisuuden ja tarinan toimimaan yhdessä. Psycho Passin 1. kauden menestys ei olisi täysin mahdollista ilman hyvää ymmärrystä siitä miten tälläinen maailma rakennetaan. Se vaatii hyviä design ideoita, mutta myös tarinallista huomiota näihin designeihin. Yksi esimerkki tästä loistavasta käytöstä on sarjan hologrammien käyttö. Normaalisti vaarallisen näköiset poliisirobotit näyttävät sarjassa lempeiltä läskeiltä lasten maskoteilta, mikä sopii täydellisesti yhteen sarjan maailman kanssa, jossa tarkoitus on pitää ihmisten stressitaso matalana ja koko yhteiskunnan avulla ehkäistä vaarallisten rikollisten toimimista.

Eräs Shiotanin ideoista sarjassa oli saada ensimmäiseen ending-biisiin eli Egoistin "Namae no nai kaibutsuun" kolme erilaista versiota, joita sitten vaihdeltiin riippuen siitä miten kukin jakso loppuisi. Kuten ohjaajat yleensäkin niin myös Shiotani kohtasi Psycho Passia tehdessään monenlaisia ongelmia - eräs näistä juuri ending-biisiin liittyen. Psykopassua tehtäessä Shiotani joutui muutaman kerran järjestelemään ending-kappaleita sopimaan sarjaan. TV-sarjaa tuottaessa tällainen kikkailu voi aiheuttaa levy-yhtiö sponsoreiden kanssa ongelmia - Psycho Passin tapauksessa Sony Musicin kanssa. Sponsorin kannalta on ilmeisen epäedullista, että näiden listoilta löytyvän artistin esittämän kappaleen pituutta leikataan joistain jaksoista. Tällaisten seikkojen takia tuotantokomiteassa jouduttiin monet kerrat vääntämään kättä ja Shiotani kertoo sarjan tuottavan ohjaajan Motohiron tehtäviin kuuluneen puolustaa häntä tuottajaa "vastaan".


Kenties kuuluisin ongelmatapaus Psycho Passin kohdalla on kuitenkin kun Shiotani pyysi twitterissä anteeksi Psycho Passin jakson 18 tuotanto-ongelmista ja kiireen aiheuttamasta huonosta laadusta. Ei ole yllättävää, että myös tv-sarjan monissa muissa jaksoissa koettiin heittelehtivää laatua. Jaksojen 17 ja 18 tuotanto-ongelmat lankeavat kuten yleensäkin animessa liian tiukan aikataulun piikkiin. Jaksot jouduttiin tilata ulkopuoliselta yhtiöltä, jolla ei kiireessä ollut samanlaisia mahdollisuuksia toimittaa yhteneväisen linjan teosta (jaksot myöhemmin uudelleen tehtiin bluray-myyntiä varten). Shiotani oli työskennellyt taukoamatta Blood-C elokuvan parissa, mistä hän siirtyi suoraan Psycho Passin jo käynistyneeseen projektiin. Jatkuva työputki aiheutti jopa tälle työmyyrälle burn-outin juuri näiden jaksojen tuotantovaiheessa. Haastattelujen perusteella vaikuttaa ettei hän ymmärrettävistä syistä mielellään puhuisi kyseisten jaksojen ongelmista.


Hottarake no Shima


Shiotani suostui lähtemään mukaan elokuvaan vielä työskennellessään Tokyo Marblen parissa. Hottarake no Shimassa Shiotani toimi sakkanina, kuvakäsikirjoittajana ja avusti erilaisissa designeissa. Animaatiotason valvonnan ja kuvakäsikirjoituksen laatimisen lisäksi hän myös toi omia ideoitaan paitsi elokuvan visuaaliseen niin myös tarinalliseen puoleen.


Kaikkien kannattaisi katsoa tämä elokuva, jos ei jo yksin sydäntälämmittävän tarinan takia niin ainakin digitaalitaustoissa käytettyjen monimuotoisten designien vuoksi. Shiotani itse suunnitteli monet Hottarake no Shiman esineistä ja rakennuksista ottaen mallia arkkitehtien teoksista ympäri maailmaa. Hänellä oli visiona luoda maailma, jossa rakennukset koostuvat taikaolentoasukkaiden omaperäisestä tulkinnasta ihmismaailman rakennuksista. Animaatio-ohjaaja kirjaimellisesti piirsi satoja luonnoksia rakennuksista, joita taustataiteilijat sittemmin käyttivät mallinaan. Hirata Ryo ja Ishimori Ren, jotka vastasivat designeista sarjassa kertovat etteivät uskalla edes arvata elokuvaa varten tehtyjen luonnosten määrää. Kova suunnittelutyö on helppo huomata elokuvasta, sillä sen jokainen huone ja kohtaus on täynnä yksityiskohtaisia esineitä ja tavaroita, mikä on juuri tämän elokuvan tunnelman ja tarinan kannalta keskeistä. Elokuvan varjopuolena on 3DCGI itsessään, sillä videopelimäiset taustat ja PS2-hahmot eivät sovi jokaisen maailmankuvaan.



Muuta

Otogizoushi animessa ohjaajana toiminut Nishikubo Mizuho huomioi teoksen aikana Shiotanin lahjakkuuden animaation saralla. Historiallisteemaisten sarjojen osalta mies tunnetaan myös Sengoku Basaran 2. jakson parissa työskentelystä. Olisikin mielenkiintoista tietää, millaisia huomioita Shiotani on tehnyt juuri historiallisten sarjojen parissa työskentelystä.

Shiotanin töissä nykyy tämän taideorientoituneisuus ekspressionistisinä, 1900-luvun alun maalaustaiteen omaisina sekä avant-gardemaisina piirteinä. Tämä on erittäin helposti havaittavissa Blood+ openingista, hänen Le Chevalier d'Eon jakson uni-osudesta sekä ajoittain Tokyo Marblesta, jossa tarkoitus oli luoda erotus todellisen ja OVA:n Tokion välille. Hän itse ohjeisti Tokyo Marblessa sakkanina ja hahmodesignerina toiminutta Asano Kyojia käyttämään Egon Schielemäisiä viivoja tämän suunnitellessa sivuhahmoja.

Olisi mielenkiintoista päästä kysymään mieheltä monenlaisia kysymyksiä esimerkiksi "Millaisia haasteita koit yrittäessäsi soveltaa elokuvakuvauksessa käytettyjä tekniikoita (mm. shot-reverse-shot) animaatioon? Kuvakäsikirjoitus ja etenkin toteutusvaiheessa? Millaisia asioita Ichikawan ja muiden elokuvatekijöiden töissä olette ihailleet ja halunnut itse kokeilla? Mitä erityisesti joutuu kiinnittämään huomioita historiaan sijoittuvan sarjan parissa työskennellessä animaattorina/jakso-ohjaajana/kuvakäsikirjoitusta laatiessa. Onko niissä jotain eroja?" Mikä on Ichikawa Konin paras leffa?!

Noh nämä eivät ole järin hyviä kysymyksiä, mutta mitä itse haluaisit kysyä mieheltä joka on Psycho Passin eräs menestyksen saloista? Hänessä on kuitenkin paljon muutakin ja siihen muuhunkin kannattaa tutustua! Mahdolliset kysymykset kannattaa lähettää ajoissa Desuconin kunniavierasvastaaville tähän osoitteeseen  https://desucon.fi/desucon2015/s/kunniavieraskysymykset/

Hottarake no Shima
Fun Fact: Vapaa-ajalla mies kuuntelee idoliryhmä Momoiro Clover Z:aa, mutta se voitanee antaa hänelle anteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suoraa kritiikkiä saa antaa anonyyminä, en pahoita mieltäni.